sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Meidän arki.

Valmistuin viime keväällä merkonomiksi ja siitä jäin äitiyslomalle. Rosa sai pitää tarhapaikkansa ja sovitusti hänellä on vapaapäiviä. Mies on aamupäivät töissä joten itse olen lasten kanssa yksin kotona.

Meidän päivä alkaa sillä, että aamulla heräillään rauhassa, syödään aamupalaa ja lähetään ulos puistoon ja kaupoille. Jännitän aina sitä, kun lähden yhden uhmiksen ja pienen vauvan kanssa liikenteeseen. Asutaan keskustassa missä on kyllä aika vilkas liikenne. Rosa osaa kyllä hienosti ottaa rattaista kiinni, kun ylitetään suojatiet. Kaupassa Rosa on tähän menessä osannut hyvin käyttäytyä, mutta sitä pelkään jos alkaa hirveä itkupotkuraivari ja lattialla makaaminen. Hyvä siinä on sitten odotella, kun en jaksa enää nostaa ja ottaa tyttöä syliin. Rosa tekee kyllä välillä sitä, että lähtee kaupassa juoksetelee jonnekkin ja minä sitten juoksen vaunujen kanssa perässä. Yleensä käydään mielummin koko perhe sitten kaupassa.

Kuvassa olemme käymässä vanhassa työharjoittelupaikassani unelmalemmikeissä.


Kotiin päästyä syödään valipalaa ja Rosa saa sen jälkeä katsella lastenohjelmia ja Roni touhuilla leikkimatolla. Itse alotan kotiaskareet meidän asuntoon ei oo tehty mitään muutostöitä  mulla on porrasjakkaraa apuna ja käytän sitä lähinnä keittiössä. Jos tarvitsen jotain vielä korkealta niin yleensä kiipeän tai pyydän mieheltä apua. Osa astioista on laitettu minulle matalle niin on helpompi ottaa.
 
Sitten, kun mies saapuu töistä kotiin välillä lähden Rosan kanssa kaksin käymään lähikaupassa.
On helmpompi lähteä tytön kanssa kaksin, kun ei ole raskaita rattaita mukana. Kaupassa en ylety työntämään isoja kärryjä enkä kantamaan ostoskoria. Rosa on sitten aina ottanut itselleen lasten ostoskärryt ja laitetaan kaikki tarvittavat ostokset siihen. Rosa aina haluaa laittaa kaikki ostokset kassalle, kun siihen ylettyy paremmin kuin minä. Saan sitte apua henkilökunnalta ostostenpakkaamisessa ja aina on ollu kyllä hyväpalvelu.


<3:llä Milla! 



10 kommenttia:

  1. Arjen pieniä haasteita jotka tehty voitettaviksi :)! Onko sua missää vaiheessa "ahdistanu/ärsyttäny" lyhkäytesi? Huomaan, että sulla on ihana positiivinen asenne :)

    VastaaPoista
  2. Tätä sun blogia on tosi kiva lukea :3 Oot tosi kaunis ja lapsesi ovat suloisia :3 Seuraavaa postausta odotellessa :)

    VastaaPoista
  3. Ihanan valoisa asenne sinulla ja ihana blogi. Olet tosiaan todella kaunis!

    VastaaPoista
  4. Moikka! Haluaisin kirjoittaa blogistasi omassani lukuvinkkinä. Saisinkohan käyttää postauksessa banneriasi ja/tai joitakin kuviasi? :)

    VastaaPoista
  5. Ihanat lapset sulla :) olis kivaa jos tekisit videoita

    VastaaPoista
  6. Ihanat lapset sulla :) olis kivaa jos tekisit videoita

    VastaaPoista
  7. Juuri löysin blogiisi nettilehtijutun perusteella. Ymmärrän hyvin pelon (jos sitä nyt siksi voi sanoa) itkupotkuraivareista kaupassa. Itse olen keskimittainen, vaan eipä se auttanut mitään kun 4v saa raivarit ja edessä ois portaat ja 1,5 vuotias kävellen kun auto oli siinä alhaalla odottamassa. Ainiin, ja mulla sellanen typeränmallinen pieni paketti joka oli hankala kantaa. Lopulta päädyttiin autolle niin että vieras ohikulkija kantoi taaperon alas portaita ja mä häpesin ja kannoin huutavan ja potkiva toisen lapsen. Autossa sitten rauhottui lopulta se isompikin. Mullakaan ei ois muuten auttanut muu kuin odottaa että isompi rauhottuu, yrittää rauhottaa sanoittamalla "sua harmittaa että piti lähteä pois kioskilta eikä ostettu jäätelöä vaikka halusit".

    VastaaPoista